Lienee varmaan turhaa mainitakkaan siitä, että vuodatus on reistaillut tässä viimeisen kuukauden? No ihan sama pitkästä aikaa taas osaa johon en ehkä ole niin tyytyväinen kuin olisin voinut olla, jos olisin jaksanut nähdä hieman enemmän vaivaa muutamaan kohtauksen, mutta tässä sitä nyt ollaan osan kera ;D
--------------


Photobucket
-----------------------
Photobucket
Leon, Jasun ja Jacobin talo
--------
Photobucket
Jacob oli tavallaan jo tottunut uuteen kotiinsa. Irinan ja Leon erottua Jacob oli joutunut muuttamaan isänsä luokse, vaikka olikin aina ollut läheisempi äitinsä kanssa. Kun vanha talo oli myyty olivat Leo ja Jacob asuneet muutaman vuoden Jasun,  Leon isän,  luona, mutta nyt he olivat muutama viikko sitten uuteen asuntoon.

Photobucket
 
Koulun alettua Jacob ei enää viettänyt joka toista vikkoa äitinsä luona siksi, että voisi käydä koulua yhdellä ja samalla paikka kunnalla. Irina oli suostunut järjestelyyn hampaitaan kiristellen, mutta oli lopulta ymmärtänyt, että niin oli Jacobille parasta joten Irina oli tyytyminen viikonloppuihin.

Photobucket
Jacobista oli kasvanut vuosien myötä hyvin samankaltainen kuin hänen isänsä oli ollut lapsena, hiljainen, muttei ujo ja omassa seurassaan viihtyvä, muttei yksinäinen. Kuitenkin vanhempien avioero oli vaikuttanut Jacobiin siten ettei tämä mielellään jakanut tunteitaan muiden kanssa, sillä hän tunsi aina olevansa hieman ulkopuolinen, sillä niin kauan kuin Jacob jaksoi muistaa hänen vanhempansa tuskin pystyivät puhumaan toisilleen.

Photobucket
Leosta oli avioeron jälkeen tullut työnarkomaani. Mies kävi päivät pitkät töissä ja toi illoiksi ja viikonlopuiksikin töitä kotiin niin paljon, ettei aikaa juuri muuhun jäänyt.

Photobucket
 
Joskus harvoina iltoina Leo jaksoi katsoa poikansa kanssa televisiota, mutta silloinkin hän useimmiten, työmäärän uuvuttamana, nukkui. Se ärsytti Jacobia suunnattomasti. Eikö isä nähnyt, että hän Jacob kaipasi isäänsä? Että hän kaipasi jota kuta joka veisi hänet katsomaan jalkapalloa tai vaikka edes viettäisi iltapäivän hänen kanssaan kalastamassa?  Eikö isä välittänyt Jacobista enää? Niitä kysymyksiä pohti Jacob mielessään hiljaa isän nukkuessa vieressä.

Photobucket
 
Jacob ei ollut ainoa jota Leon käytös ärsytti. Myös Jasu oli korviaan myöten täynnä Leon käytöstä.  Olihan Jasusta ollut mukavaa saada joku seuraksi asumaan kanssaan, mutta Leo ei tehnyt mitään muuta kuin söi, nukkui ja teki töitä. Kaikki muu oli Jasun vastuulla. Myös Jacob.

Photobucket
”Panna nyt vanha mies siivoamaan taloa lattiasta kattoon  niinkuin joku akka”, Jasu puhisi taas kerran siivotessaan vessanpönttöä. 

Photobucket
Eikä siinä vielä ollut kaikki. Jasu oli huomannut kuinka Leo käyttäytyi poikaansa kohtaan kylmästi ja varauksella niinkuin vierastaisi omaa lastaan. Oikeastaan Leo oli jättänyt vastuun Jacobista Jasulle. Jasu tuhahti kuuluvasti ulkona Jacobin kadotessa kaatosateeseen koulumatkalle. Jasu oli tarjonnut pojalle sateenvarjoa, mutta tämä ei ollut huolinut sitä liian tyttömäisenä asusteena. Jacob olisi takuulla läpimärkä päästessään kouluun,  ajatteli Jasu.

Photobucket
Jasu meni poikansa huoneen ovelle aikeenaan sanoa pari valittua sanaa miehelle, joka oli juuri pistänyt pienen poikansa kävelemään nelisen kilometriä sateessa ja pimeässä.

Photobucket
 Jasu ei ollut laikaan yllättynyt löytäessään Leon tietokoneen äärestä työteossa niin aikaisin aamulla.
”Olisiko ollut liikaa vaadittu, jos olisit heittänyt Jacobin autolla kouluun”, Jasu kysyi.

Photobucket
”Älä viitsi, tiedät kyllä, että minulla on töitä ja ettei Jacob ole tehty sokerista. Olisit itse heittänyt, jos se niin häiritsi”, Leo ärähti niinkuin aina, kun häntä häirittiin kesken töiden. ”Ja saanen muistuttaa kuka sen leivän tähänkin pöytään tuo, katsoskun rahan eteen täytyy tehdä työtä”, Leo jatkoi vielä mutisten. Jasu ei voinut kuin tuijottaa poikaansa, kuinka Leo kehtasi?  ”Niin no, jos sinä tuota mieltä olet”, Jasu sai vain soperrettua.

Photobucket
 
”Mutta älä unohda sitten, että minä ja äitisi ruokimme sinut elämäsi ensimmäiset kahdeksantoista vuotta. Pistä sormet ristiin, että elän vielä niin kauan että saat velkasi maksettua. Sitä paitsi Jacob on sinun poikasi ei minun”, Jasu sanoi synkästi ja lähti pois huoneesta.

Photobucket
 
Jasusta tuntui, että oli saanut Leon miettimään sanojaan ehkä jopa säikäytettyä  pikkuisen sillä ensimmäistä kertaa viikkoihin Leo tuli huoneestaan ulos illallisaikaan, söi muiden kanssa ja jopa kyseli Jacobilta koulusta aidosti kiinnostuneena.

Photobucket
 
Jacobista oli mukavaa, että isä vihdoin huomasi hänet kunnolla, mutta suhtautui yhä varauksella kaikkeen mitä Leo sanoi.
_____________________

Photobucket
 
Roselyn siemaili teetä isosta mukista. Aamu oli kaunis ja linnut lauloivat. Sää oli mitä parhain. Entistä upeamman aamusta teki se, että tänään oli hänen  viidestoista syntymäpäivänsä.

Photobucket
”Hyvää syntymäpäivää, Rose”, Irina toivotti iloisesti katsomatta kuitenkaan häneen päinkään. Ai, että hyvää syntymäpäivää? Missä lahjat ja synttärihalit, kakku ja kaikki?, Roselyn ihmetteli mielessään muttei kehdannut udella. Roselynin ja Irinan välinen suhde oli ollut monimutkainen siitä asti, kun Irina ja Leo olivat eronneet. Juuri siinä suhteessa hän ja Irina olivat niin erilaisia. Luonteessa nimittäin. Irina ei ollut anteeksiantavista tyyppiä ei ollenkaan ei edes itsensä kohdalla. Hän sen sijaan antoi anteeksi helposti, heti kun tiesi anteeksi pyytävän olevan vilpitön, Roselyn ajatteli.

Photobucket
Irina alkoi hääriä ruoka-aineiden parissa Roselynin selän takana.

Photobucket
Sitten Roselyn huomasi mitä Irina teki, Irina teki pannukakkuja omaa bravuuriaan ja vesi herahti Roselynin kielelle. Ehkei äiti ollutkaan unohtanut aivan kaikkia perinteitä, ajatteli Roselyn tyytyväisenä.

Photobucket
 
Irina paistoi pannukakut ja istuutui Roselynin viereen. ”Lahja tulee myöhemmin”, Irina sanoi.  ”Kiitos”, Roselyn sanoi aika ilmeettömästi heidän suhteensa oli palannut parin vuoden aikana lähemmäs normaalia ja sitä mitä se oli ennen ollut, mutta Roselyn katoi yhä kaunaa Irinalle siitä, ettei Irina ollut antanut Leolle anteeksi.

Photobucket
”Jokos on jotain suunnitelmia illaksi.”, Irina kysyi rikkoen hieman vaivaantuneen  hiljaisuuden.

”Joo,  Martha, Elena, Chris ja Tyler tule tänne ja sitten me mennään johonkin ja Elena ja Martha jää yöksi”, selitti Roselyn nopeasti ja hymyili lauseen lopuksi melko teennäisesti.
”Ai, jää yöksi? Roselyn eikö näistä asioista voisi puhua hieman aikaisemmin. Tai edes kysyä olisiko minnulla ollut jotakin tekemistä täksi illaksi?”, Irina kysyi närkästyneenä. Hän oli nimittäin sopinut illanvietosta ystäviensä luona
Photobucket
”Tottakai,  jää yöksi! Äiti älä viitsi mä oon jo viistoista kyllä me pärjätään täällä vaikka sulla olisikin jotain menoa. Enkä mä ole ikinä tehnyt mitään typerää joten sä voit luottaa muhun!”, Roselyn aneli. Tosiasiassa Roselyn oli tiennyt äitinsä menosta ja hän oli toivonut, että Irina olisi lähtenyt ystäviensä luokse ja Roselyn olisi voinut viettää aikaa omien ystäviensä kanssa  rauhassa.
”Ei, ei, älä luulekaan minä jään tänne. Ei sinua voi jättää yksinään tänne riehumaan”, Irina sanoi totisena.



Photobucket
Roselyn katseli itseään arvioivasti peilistä. Pinkki mekko sopi hänelle hyvin. Eikä Roselyn malttanut odottaa vieraidensa saapumista.

Photobucket
 
Roselyn kumartui vielä lähemmäs peiliä tarkastaakseen meikkinsä. Roselyn oli kohtalaisen tyytyväinen siihen mitä peilistä näki. Tyttö joka katsoi tarkastellen peilistä oli ikäisensä näköinen vieläpä ihan nätti, hiukset olivat hyvin ja kampaus kaunis. Roselyn oli aika ylpeä kampauksestaan jonka oli tehnyt itse. Ainoa täydellistä juhlatunnelmaa varjostava asia oli Irina. Roselyniä ärsytti ja hänen teki mieli huutaa Irinalle kuinka epäreilu tämä oli! Eikö olisi ollut kaikkien edunmukaista, jos Irinaolisi mennyt omiin juhliinsa ja jättäyt hänet tänne juhlimaan synttäreitään?

Photobucket
 
Tunnelma oli aluksi hieman vaivaantunut, mutta Roselyn tiesi, että se rentoutuisi hyvin pian.
”Mitäs tehdään”, kysyi vaalea Elena. Elena ei oikein koskaan ollut ollut johtaja tyyppiä joten hän kyseli aina muiden mielipiteitä.
”Minä tiedän! Me karataan tuon parvekkeen kautta,mennään peukkukyydillä keskustaan ja tehdään jotain”, ehdotti tummatukkainen Martha,  joka oli aina ensimmäisenä menossa mukana, jos jossain oli juhlat Martha oli aina se, joka niistä tiesi ensimmäisenä, sillä hän oli todella hauska. Martha sai aina kaikkiin eloa ja keksi hulluimmat tempaukset.  Ja juuri siksi, Roselyn ajatteli, Martha oli hänen paras ystävänsä.  

Photobucket
 
”Aika hyvä, mutta täällä ei taida liikkua tarpeeksi autoja joten se olis sitten kävelyreissu”, virnisti  Roselyn Chrisin sylistä.  ”Aina vaan parempaa! Joko lähdetään?”, kysyi Martha.
 
Photobucket
”Äitii! Me mennään nyt, heippa!”, huikkasi Roselyn. He olivat päättäneet lähteä ulos sillä talossa ei ollut oikeastaan mitään tekemistä.

Kolmen vartin kävelyn jälkeen he pysähtyivät pienelle puistoalueen tapaiselle aivan kaupungin laitamilla. Heti, kun he olivat päässet aloilleen kaivoivat Elena ja Martha salaliittolaisen elkein laukuistaan muutaman pullon jotakin alkoholipitoistajuomaa Roselyn ei ollut varma mitä, sillä juominen ei kuulunut hänen tapoihinsa.  Roselyn oli vannottanut heitä olemaan mainistematta mitään alkoholista tai muustakaan mikä saattaisi tuoda hänelle arestia, nyt kun Irina olikin jäänyt kotiin.


Photobucket
Elena, Martha ja Tyler sen sijaan alkoivat vetää juomia naamaansa sellaisella nopeudella, että Roselynin oli pakko ihalla miten selviltä se vaikuttivat vielä senkin jälkeen, kun puolet pulloista oli tyhjentynyt.  Roselyn epäili, että jos hän olisi juonut saman määrän hän olisi ollut suurinpiirtein kaatokännissä, vaikka mistäpä sitä tiesi, eihän Roselyn ollut koskaan juonut enempää kuin puolikkaan siiderin  Marthan kanssa joskus...

Photobucket
”Rose hei, maistaisit sinäkin nyt. Älä viitsi olla noin tylsä”, maanitteli Tyler.Roselyn oli tiennyt tämän vaiheen tulevan, kun he olivat saaneet tarpeekseen omien juomiensa litkimisestä he alkaisivat kääntyä Roselynin puoleen ja huokutella häntäkin juomaan, mutta Roselyniä ei huvittanut juoda. ”Älä viitsi Ty, minä sanoin jo ei, olisin ehkä voinut, jos äiti ei olisi ollut kotona. Sitäpaitsi minä olen jo maistanut”, Roselyn huokaisi Tyler oli mukava, mutta tyrkyttäminen alkoi jo käydä Roselynin hermoille.  ”Älä itse viitsi. Ei sitä kukaan huomaisi. Chriskin joi jo”, Tyler härnäsi. Roselyn tyytyi mulkaisemaan Tyleria ja sanoi sitten: ”Tule Chris, minulla on sinulle asiaa”  

Photobucket
He molemmat nousivat ja lähtivät kävelemään. Kun he olivat kuulomatkan ulkopuolella Roselyn kuiskasi Chrisille: ”Ei minulla mitään asiaa ollut. Tyler vain ärsytti minua.” Chris naurahti ja niin he jatkoivat kävelyä.

Photobucket
Käveltyään hetken matkaa he tulivat pienelle lammelle. Yö alkoi jo tulla ja ulkona oli jo todella pimeää
Photobucket
Roselyn johdatti  Chrisin laiturille, joka oli lammen vastakkaisella puolella. Paikassa ei sinänsä ollut mitään erikoista, mutta hetki tuntui Roselynille jotenkin merkitykselliseltä.

Photobucket
 
Roselyn meni lähemmäs Chrisiä kietoi kätensä tämän ympärille ja miltein kuiskaten: ”Mä rakastan sua Chris.” Ja suuteli poikaa. Chris kohotti hetkeksi kulmiaan ja näytti hieman hämmentyneeltä.  Roselyn ei ollut yleensä se,  joka jakoi suoria rakkauden tunnustuksia. ”Mäkin rakastan sua”, Chris kuiskasi Roselynin korvaan.

Photobucket
He jäivät vielä hetkeksi lammelle  sillä Roselyniä ei huvittanut mennä vielä muiden seuraan eikä Chriskään pannut pahakseen kahden keskistä hetkeä.

Photobucket
Kun he palasivat takaisin Roselyn huomasi heti tunnelman muuttuneen. Martha ja Tyler istuivat penkillä toisiinsa kietoutuneina ja Elena tuijotti tyhjyyteen penkillä näyttäen siltä, että voisi minä hetkenä tahansa kuolla tylsyyteen.

Photobucket
Roselyn oli tavallaan osannut odottaa tätä. Martha oli kertonut olleensa ihastunut Tyleriin jo ajat sitten, mutta Roselyn oli luullut, että Martha oli jo vaihtanut kohdetta, sillä Matrha ei useimmiten jaksanut piirittää samaa poikaa muutamaa viikkoa kauemmin.

Photobucket
Heti, kun Tyler ja Martha huomasivat Roselynin ja Chrisin he erkanivat toisistaan ja Roselyniä alkoi naurattaa. ”Jatkakaa vain ihan rauhassa”, Roselyn virnisti kävellessään kaksikon ohi  Elenan luo. Martha näytti hieman nolostuneelta, mutta se ei Roselyniä haitannut. Marthalla oli nimittäin paha tapa piikitellä ihmisiä ja saada heidät nolostumaan jopa ilman syytä.

Photobucket
”Mitä ihmettä täällä oikein tapahtuu?”, kysyi Roselyn Elenalta. ”Sen kun tietäisi”, tyttö vastasi lopen kyllästyneellä äänellä. ”Mutta hyvä, että tulitte takaisin en olisi enää jaksanut kauemmin katsella noita kahta”, Elena jatkoi ja loi paljon puhuvan katseen äsken mainittuun pariin.

Photobucket
”Onko nuo kuherrelleet täällä siitä asti, kun me lähdettiin vai?”, Roselyn kysyi huvittuneella äänellä.
”Jep, kutakuinkin”, vastasi Elena kohtalaisen synkästi  ja kaivoi jostain vielä yhden pullon ja alkoi juoda.

Photobucket
”Näytänpä minä hyvältä tänään”, sanoi Martha sarkastisesti, kun tytöt olivat päässeet takaisin Roselynille. Irina ei ollut näyttänyt mitenkään erityisen onnelliselta, kun he olivat tulleet kotiin vasta puoli kahden aikaan, joten kaikki olivat katsoneet parhaaksi mennä suoraan yöpuulle. ”Taisit ainakin Tylerin silmissä näyttä upealta”, kiusoitteli Elena.
Photobucket
”No, hekoheko”, Martha sanoi hieman nolona.  ”Kai te ainakin aloitte seurustella tai jotain?”, kysyi Roselyn ohimennen. ”Ei ja nyt loppuu kiusaaminen”, Martha sanoi tiukasti. ”Te olisitte kyllä aika söpö pari silti”, jatkoi Elena vielä.

Photobucket
”Joo, hyvää yötä”,sanoi Martha vielä parin vastaavan sorttisen kommentin ja patjan paikoilleen raahaamisen jälkeen.

Photobucket
Elena ja Roselyn katsoivat toisiinsa ja virnistivät. ”Olisitpa ollut paikalla”,Elena sanoi kuin tietäisi jotain mitä kukaan muu ei.
----------------------

Photobucket
-------------vuosi myöhemmin-------------
---------------Roselynin asunto-------------
Photobucket
Irina ja Roselyn tärisivät molemmät jännityksestä. Oli tullut Roselynin aika muuttaa pois kotoa. Opiskelupaikka oli ollut niin kaukana, että olisi ollut silkkaa hulluutta matkustaa toiseen kaupunkiin joka päivä.

Photobucket
Joten siinä he nyt seisoivat Roselynin tulevan asunnon oven edessä. ”Aiotko sinä avata sen oven vai et?”,Irina kysyi kärsimättömästi. ”Tottakai, tottakai”, Roselyn sanoi nopeasti.

Photobucket
 
”Tässä tämä nyt sitten on. Me tuotiin isän kanssa kamat tänne jo toissapäivänä ja muutenkin täällä on jo melkein valmista”, Roselyn sanoi ylpeänä.

Photobucket
”Minä käyn laittamassa ruuat paikoilleen ja voin laittaa jotain ruokaakain,  jos tahdot”, Roselyn sanoi iloisesti ja lähti viemään tavaroita paikoilleen.

Photobucket
”Eikö tämä ole vähän iso ensimmäiseksi asunnoksi. Minä asuin vielä yliopistoaikoinakin asuntolassa. Miten sinulla muka on edes varaa maksaa tämän vuokraa”,Irina ihmetteli.

Photobucket
”Ei, tämä on juuri sopiva ja isä maksaa joten ei ole minun ongelmani, hän itse ehdotti”, Roselyn sanoi hieman puolustelevasti.  ”Tottakai, isäsi maksaa. Hänellähän sitä rahaa onkin”, Irina sanoi inhoavasti, mutta omaksi harmikseen hän puhui totta Leolla oli rahaa jopa enemmän kuin itse tarvitsi ja mikä vielä inhottavampaa Leo oli ansainnut joka sentin itse, tekemällä työtä yötä päivää.

Photobucket
 
Roselynin tehtyä ensimmäisen ateriansa uudessa kodissa he istuutuivat syömään sitä pöydän ääreen.
”Miltäs nyt tuntuu olla uudessa kodissa?”, Irina kysyi uteliaana Roselyniltä vaikkatiesi kysymyksensä hieman turhaksi, sillä eihän Roselyn ollut asunut asunnossaan tuskin toista tuntiakaan. ”Ihan kivaa ainakin vielä. Olen jo kutsunut isän, Jacobin ja isoisän tänne tänään ja ajattelin kutsuä Chrisin, Marthan ja Charlottenkin käymään.”, Roselyn selitti innoissaan, mutta hänen äänensä vaimeni Charlotten kohdalla huomattavasti. Charlotte oli Leon ensimmäinen tytär, vahinkolapsi, jonka olemassa olon Brittany, Charlotten äiti ja Leon entinen ihastus, oli pimittänyt Leolta ja Leo myöhemmin jättänyt kertomatta Charlottesta Irinalle
Photobucket
Juuri Charlotte oli ollut syy, jonka vuoksi Irina ja Leo olivat eronneet. Kun Leo oli paljastanut Charlotten olemassa olon Irina oli mennyt suunniltaan.   ”Sen letukan! Rose, momntako kertaa olen sanonut ettei se tyttö ole hyvää seuraa? Ja kun sen äitikin on, no, sellainen kun on!”,Irina huudahti, juuri tämän takia Roselyn joutui varomaan sanojaan Charlotten nimi oli kuin myrkkyä Irinalle. Kuitenkin Roselyniä ärsytti tapa jolla hänen äitinsä puhui Charlottesta. ”Äiti voisitko lopettaa. Sinulla ei ole mitään oikeutta puhua Lottiesta tuolla tavoin. Lottie ei todellakaan ole sellainen kuin luulet eikä hän ole tehnyt sinulle mitään.”, Roselyn kiivastui. Irina vaikeni ja alkoi syödä ruokaansa hiljaisuuden vallitessa. Roselyn teki samoin sillä ei halunnut saada aikaan ilmiriitaa.

Photobucket
Kun Irina vihdoin oli lähdössä tunnelma oli taas palannut normaaliksi. ”Etkä sitten tee typeryyksiä, kun minä en ole kokoajan vahtimassa”, Irina sanoi muka totisena.  ”Hah, oliko tuo vitsi. Enhän minä ikinä ole tehnyt mitään pahaa”, nauroi Roselyn.
 
Photobucket
”Heippa sitten. Kotona tulee olemaan yksinäistä ilman sinua”, Irina sanoi ja kuulosti itkuiselta. ”Älä viitsi ruveta itkemään”,naurahti Roselyn.

Photobucket
 
Illalla saapuivat Leo, Jasu ja Jacob jotka Roselyn otti iloisena vastaan.

Photobucket

 
Kaikki päätyivät olohuoneen sohvalle keskustelemaan, mutta Jacobia keskustelu lähinnä pitkästytti. Eihän kahdeksan vuotiaan voinut olettaa olevan aidosti kiinnostunut lukiokirjoista ja tulevaisuuden suunnistelmista.

Photobucket
Niinpä Jacob avasi parvekkeen oven ja astui ulos raikkaaseen ilmaan. Roselyn huomasi Jacobin tylsistyneen ja meni hänen kanssaan parvekkeelle.

Photobucket
”Minun tulee ikävä Rose. Sinä et olisi saanut muuttaa. Nyt minulla ei ole ketään leikkikaveria äidin luona”, Jacob sanoi syyttävästi.  Roselyn katsoi hetken pikkuveljeään, sitten hän katsoi jonnekkin kaukaisuuteen jottei alkaisi itkeä. Miten Jacob osasikaan olla niin suloinen. ”Kyllä sinä pärjäät, Jake “,Roselyn sanoi.

Photobucket
Sitten Jacob kaappasi Roselynin tiukkaan halaukseen. ”Mutta kun minun tulee ikävä”, intti Jacob. ”Niin minunkin, mutta minä tulen sitten aina käymään kotona ja kaikkea”, Roselyn lohdutti

-------------------------------
Jeejee! Osa valmis :D Tajusin muuten juuri, että tein pitkästä aikaa osa jossa on kaikkia hahmoja suurinpiirtein tasapuolisesti. Tai no Charlottea ei tässä osassa nähty, mutta kuitenkin...